Haluamme tarjota meille sijoitetuille lapsille mahdollisimman tavallisen arjen, jota rytmittää koulunkäynti, harrastukset, säännölliset ruokailut, yhteiset menot ja toiminta, kotiaskareiden harjoittelu ikätason mukaisesti, omaohjaaja- ja perhetyöskentely sekä oleminen ja oma rauha. Arjessamme tärkeitä elementtejä ovat ennakoitavuus, säännöllisyys, joustavuus, yhteiset sopimukset ja struktuuri.
Jokainen sijoitus on lapselle ja koko perheelle suuri muutos elämään, jota on tärkeää pohjustaa ja ennakoida niin paljon kuin mahdollista ennen varsinaisen sijoituksen alkua. Ennakointi tulee ottaa huomioon myös kiireellisissä sijoituksissa ja antaa perheelle alkutietoa sen verran kuin on mahdollista useinkin hektisessä ja tunteita herättävässä tilanteessa. Yhteistyötä on tärkeää lähteä rakentamaan jo sijoitusta suunniteltaessa ja lapselle sekä hänen läheisilleen tulee mahdollistaa tutustumiskäynti sekä tutustuminen internetsivuihin ja / tai esitteeseen ennen sijoitusta. Olemme Ankanpesästä sovitusti myös yhteydessä lapseen ja hänen läheisiin ennen sijoituksen alkua. Noudatamme sijoitusprosessin suunnittelussa Pesäpuun Hyvä tulo sijaishuoltoon- mallia.
Tutustumisvaiheen alussa lapsi ja perhe tulevat yksikköön tutustumiskäynnille. Tutustumiskäynnillä on usein mukana sosiaalityöntekijä ja / tai muu lapsen kanssa yhteistyötä tehnyt henkilö. Mikäli lapsi muuttaa yksikköön toisesta lastensuojelulaitoksesta, toivomme, että myös hänen omaohjaajansa osallistuu käynnille. Tutustumiskäynnillä käymme läpi lapsen, perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa läpi yksikkömme arkea ja esittelemme lapselle hänen huoneensa ja yleiset tilat. Käymme keskustelua myös sijoituksen alkuvaiheesta ja millä tavoin lapsen asuminen yksikössä käynnistyy sekä sovimme yhteydenpidosta läheisiin, jotta lapselle tulee mahdollisimman turvallinen olo. Pyrimme siihen, että paikalla on myös ainakin toinen hänen tuleva omaohjaaja, johon lapsi ja hänen läheisensä voivat tutustua ennakkoon.
Pienryhmäkoti Ankanpesän palveluprosessi perustuu moniammatilliseen, kuntouttavaan, valmennukselliseen ja terapeuttiseen kasvatustyöhön yhdessä lapsen, perheen ja lapsen verkoston kanssa. Jokaiselle lapselle nimetään kaksi omaohjaajaa ja omaohjaaja- työskentely onkin Ankanpesän toiminnan keskiössä. Omaohjaaja vastaa yksikön johtajan ja vastaavan ohjaajan kanssa lapsen kuntoutuksen etenemisestä sekä tavoitteellisen työskentelyn toteutumisesta. Pohdimme yhteisesti jokaiselle yksikköömme saapuvalle lapselle omaohjaajat hänen tarpeidensa mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan omaohjaaja / omaohjaajat ovat paikalla jo tutustumiskäynnillä. Työskentelyämme ohjaavat muun muassa terapeuttinen vahvuus- ja voimavarakeskeinen yhteisö- ja yksilölähtöinen työskentely, läsnä oleva vuorovaikutus ja kodinomainen työskentely, jota toteutamme osaavan moniammatillisen tiimin yhteistyöllä.
Yksikön ja perheen sekä läheisten välinen yhteistyö on erityisen tärkeää lapsen tasapainoisen kehityksen ja sijoituksen onnistumisen kannalta. Vanhempien kanssa etsitään aktiivisesti yhteistä näkemystä lapsen kuntoutuksesta ja kasvatuksesta sekä jaetusta vanhemmuudesta. Valmennuksellinen perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Perhetyön tavoitteena on vanhemmuuden vahvistuminen, perheen sisäisen vuorovaikutuksen kehittyminen ja sijoitusajan lyheneminen. Perhetyön työtapoina toimivat sovitut tapaamiset, kotikäynnit, neuvottelut ja muu yhteydenpito sekä toiminnalliset menetelmät kuten yhteyttä vahvistavat ja voimavaroja kasvattavat pelit, yhdessä arjen askareiden tekeminen ja vapaa- ajan viettäminen. Perhetyö on osa toimintaamme ja tavoitteenamme on aidosti tukea lasta palaamaan kotiin perheensä pariin.
Arkemme on aikuisjohtoista, mutta lempeää ja kannustavaa. Lapsilla on mahdollisuus osallistua yhteisten toimintojen suunnitteluun, ja he pääsevät vaikuttamaan osaltaan arjen kulkuun. Kohtaamisessa noudatamme 5K:n tekniikkaa eli Kysy, Kiinnostu, Kuuntele, Kannusta & Kiitä.
Tavoitteenamme on rakentaa lasten kanssa heille mahdollisimman eheä ja turvallinen arki, joka kantaa myös heidän kotiutuessaan tai muuttaessaan omilleen täysi- ikäistymisen myötä.
